Ratkaisukeskeinen lyhytterapia – onko se siis ihan oikeaa terapiaa?

Ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa on ollut Suomessa tarjolla jo 1980-luvulta alkaen. Meillä on kuitenkin edelleen vallalla useita vuosia kestävien terapioiden kulttuuri, jonka rinnalla kaikkea muuta hoitoa helposti vähätellään. Asiaa ei auta, että Kela on näihin päiviin saakka korvannut vain pitkiä psykoterapioita. Tässä tekstissä kerrotaan ratkaisukeskeisestä lyhytterapiasta: mitä, miksi, kenelle ja mistä sitä saa.

MIKSI RATKAISUKESKEINEN LYHYTTERAPIA?

Kuinka moni ajattelee, että sitkeä flunssa voidaan parantaa vain 1 – 3 vuotta kestävällä antibioottikuurilla? Entä kuinka moni on sitä mieltä, että jäykkiä hartioita voi rentouttaa vain erittäin pitkälle koulutettu alan erikoislääkäri, ja hierontaan pääsyä pitäisi edeltää useiden kuukausien esitutkimus?

Osaamme helposti löytää erilaisia hoitomuotoja fyysisiin vaivoihimme ja hoidamme niitä mielellään myös ihan itse. Sen sijaan, että odottaisimme erikoislääkärin hoitavan vaivamme pois 3 vuoden viikoittaisilla käynneillä, etsimme omatoimisesti vaihtoehtoja: hartiavaivainen sivelee itseensä kipugeeliä, venyttelee, varaa hierojan, pyytää salilla fysioterapeutilta kuntosaliohjelmaa jne. Miksi samalla tavoin ei toimita silloin, kun kipu vaivaakin psyykettä?

Ajatteletko sinäkin niin, että juuri sinun mielesi ja ongelmasi ovat niin monimutkaisia, että tarvitaan vähintään 3 vuotta hoitoa? Oletko ehtinyt jo googletellen diagnosoida itsellesi erilaisia mielen sairauksia, jotka todennäköisesti ovat erittäin vakavia? Et ole yksin – tällaiseen ajatteluun meidät on kasvatettu.

Vasta viimeisen vuosikymmenen aikana ammatillinen auttaminen kaikkineen on alkanut ottaa enemmän huomioon asiakkaan (entinen “potilas”) omaa älykkyyttä ja kyvykkyyttä. Sama koskee paitsi terapeuttista hoitotyötä, myös muutakin terveydenhuoltoa ja sosiaalitointa. ”Autoritäärisestä ja kaikkitietävästä lähestymistavasta on siirrytty asiakkaiden ehdoilla tapahtuvaan auttamiseen. Tätä uutta asennoitumista luonnehtii avoimuus, pyrkimys aitoon yhteistyöhön asianosaisten kanssa, sekä huomion keskittäminen ihmisten voimavaroihin pikemminkin kuin heidän vikoihinsa ja puutteisiinsa.” (Ahola & Furman: Ongelmista ratkaisuihin, lyhytterapian perusteet, Lti 2020.)

Ratkaisukeskeinen lyhytterapia on vaihtoehto pitkälle terapialle. Jo kymmenet pitkät yliopistolliset tutkimukset vuosikymmenten ajan eri puolilta maailmaa todistavat, että suurin osa mielen ongelmien kanssa kamppailevista ihmisistä voisi saada kaiken tarvitsemansa avun hyvinkin lyhyestä terapiasta. Tästä on lähiaikoina uutisoitu Suomessakin paljon. Lyhytterapiasta kaikkineenkin saadaan keskimäärin yhtä hyvät tulokset kuin mistä tahansa psykoterapian muodosta.

Mikä sitten on lyhytterapin pituus? Jo 10 – 20 käyntikertaa on ajallisesti lyhytterapia, jos sitä vertaa tyyppilliseen useiden vuosien psykoterapiaan. Kognitiivisen käyttäytymisterapian HOT-lyhytterapia alkoi vähitellen supistaa käyntien määrää 3 – 5 kertaan, yhtä hyvin tuloksin edelleen. Mullistavin havainto on tehty ns. kertaterapioiden yhteydessä: Ensimmäinen tapaamiskerta on tuloksiltaan vaikuttavin, ja useimmille yksi käyntikerta tarjoaa kaiken sen avun, mitä he kaipaavat.

Miettikää, mitä tämä tarkoittaa terapiakustannuksissa. Miettikää, mitä se tarkoittaa inhimillisen kärsimyksen vähenemisessä. Siksi lyhytterapia.

OLEN KÄYNYT PSYKOTERAPEUTILLA PARI KERTAA – MIKSI SE EI VIELÄ TOIMI?

Ihmisten skeptisyys lyhytterapiaa kohtaan johtuu siitä, etteivät he ole koskaan olleet koulutetun lyhytterapeutin vastaanotolla. Pitkän terapian antamiseen koulutetut psykoterapeutit eivät enimmäkseen hallitse lyhytterapeuttista otetta eivätkä sellaiseen pyrikään. Vuosien pituuteen tähtäävä terapia käynnistyy täysin erilaisin periaattein kuin kertaterapia – siinä ei ole tarkoituskaan hoitaa ihmistä heti.

Suomalainen mielenterveyshuolto on jo pitkään ollut kriisissä, se tiedetään. Ajatellaan, että psykoterapeutteja ei ole riittävästi. Mutta eihän todellakaan voi olla niin, että suurin osa kansastamme olisi vakavasti mielisairaita? Kevyempi hoitomalli riittäisi normaaleihin elämän kriiseihin, masennukseen ja ahdistukseen, pelkoihin ja pakko-oireisiin, traumojen purkamiseen jne.

Mitä tällä hetkellä siis tarjotaan? Terveyskeskuksesta psykologin ajan saaminen voi kestää kuukausia, tai sitä ei tule koskaan. Kunnallisten psykologien tai psykiatristen sairaanhoitajien toimenkuvaan kuuluu tietenkin asiakkaan olon välitön helpottaminen, mutta pääpaino on kuitenkin hoidon tarpeen arvioinnilla. Kaikki perustuu siihen, voidaanko asiakkaalle osoittaa tie pitkään psykoterapiaan, vai pakotetaanko hänet vain syömään lääkkeitä. Tällä hoitohenkilökunnalla ei vielä näinä päivinä enimmäkseen ole menetelmää auttaa ihmisiä niin, että he paranisivat, eivätkä enää muuta hoitoa tarvitsisikaan. Paraneminen kun ei ole ollut näissä yhteyksissä tavoitteena.

Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa pyritään ”parantamaan” ihminen niin nopeasti kuin se on mahdollista. Jokaiseen terapiakäyntiin suhtaudutaan niin kuin se olisi asiakkaan ainoa käynti – sen tuloksellisuudesta ollaan kiinnostuneita. Olkoonkin, että kertakäynti ei ole yksityisille terapeuteille kovinkaan hyvä business-malli. Ikävää, mutta senkin ymmärtää, että pitkän ja kalliin koulutuksen käyneet psykoterapeutit mielellään suosivat myös pitkiä asiakassuhteita, jossa tulovirta on taattu.

MITÄ RATKAISUKESKEISESSÄ LYHYTTERAPIASSA TEHDÄÄN?

Jokaisella meistä lienee jonkinlainen ennakkokäsitys terapiasta: Istutaan nojatuolissa ja vuodatetaan ongelmia. Terapeutti kuuntelee, nyökkäilee ja kirjoittaa muistiin. Pohditaan sitä, mistä mikäkin voi johtua – pohditaan ongelman syitä. Ajatellaan, että puhuminen helpottaa, ja että vasta syy-seuraussuhteita ymmärtämällä voi ”parantua” saamastaan diagnoosista.

Ratkaisukeskeinen lyhytterapia mullistaa perinteet monella tapaa. Suurin oivallus on ollut, että menneisyyden ja syiden kaivelu ei oikeastaan millään tavalla liity asiakkaan toipumiseen, se voi päinvastoin pahentaa tilannetta. Myöskään pelkkä puhuminen sinänsä ei auta kovin pitkälle, vaan toipumista edistää nimenomaan ratkaisukeskeinen puhe: Näkökulma muutetaan ongelmien ratkaisusta tavoitteiden saavuttamiseen. Asiakas ohjataan huomaamaan omat voimavaransa ja kaikki ne hyvät ratkaisut, joilla hän on jo onnistunut parantamaan vointiaan.

Oppikirjoista luettuna ratkaisukeskeinen lähestymistapa on häkellyttävän yksinkertainen ja voi herättää epäilyksiä. Siksi se on päästävä kokemaan käytännössä. Siksi myös ratkaisukeskeisten terapeuttien koulutuksesta suurin osa on käytännön asiakastyön harjoittelua.

Näkökulman muutoksen ohessa ratkaisukeskeisyyden tärkeimpiä elementtejä on mm. oman kehityspolun näkeminen asteikkona – siis matkana, jota on yleensä kuljettu jo pitkään ennen terapiaa. Päämäärää eli tavoitteita tarkennetaan, ja eteenpäin vieviä keinoja kartoitetaan ja vahvistetaan yhdessä terapeutin kanssa. Asiakas on oman tilanteensa paras asiantuntija – terapeutti on enemmänkin kuin konsultti, joka tarjoaa työvälineet ja esittää oikeita kysymyksiä. Terapeutin tavoite on tehdä itsestään tarpeeton tällä matkalla. Se voi olla kova paikka sellaisille pitkän linjan terapeuteille, jotka uskovat omaan ylivertaisuuteensa psyyken asiantuntijoina. Mutta asiakkaille tämä toimii. Kaikkihan me haluaisimme pärjätä ihan itse.

Ratkaiseva ero perinteiseen terapiakäsitykseen on se, että ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa ei tehdä lainkaan diagnooseja. Toipumisen kannalta ei siis ole väliä sillä, onko ihmisellä jokin ”mielisairaus” tai ei. Vakavampia mielen sairauksia on hyvä hoitaa myös psykiatrisessa lääkehoidossa, mutta esimerkiksi masennusta ei läheskään aina tarvitse nähdä sairautena. Masennus kohtaa meistä elämän aikana joskus lähes jokaisen, ja sille tyypillinen piirre on ohimenevyys. Masennus voi kertoa esim. siitä, että olet elämän tienhaarassa, jossa arvot on punnittava uudestaan. Tai ehkä olet vain melankolinen luonne, herkkä ja sielukas ihminen, jolle on luontaista elää tummemmissa sävyissä kuin jollekin toiselle?

KENELLE RATKAISUKESKEINEN LYHYTTERAPIA SOPII?

Kärjistäen voi sanoa, että ratkaisukeskeinen lyhytterapia sopii kaikille, joilla on varaa maksaa yksityisistä terapiakäynneistä noin 70 – 100e / kerta. Terapian kokonaishinta jää silti helposti alle 500 euron. Jos onnistut pääsemään KELA-korvattuun pitkään psykoterapiaan, sen omavastuuksi jää keskimäärin 20 – 30e / kerta. Niinpä pitkä terapia tulee kalliimmaksi jo ennen ensimmäisen vuoden loppumista, ja sen tyypillinen kesto on 3 vuotta.

On hassua puhua rahasta ensin, mutta nimenomaan tämä rahakysymys on määrittänyt käsitystämme siitä, millainen terapia toimii, mikä korvataan ja mitä on valmis itse maksamaan. Kela korvaa jostain syystä verorahoistamme mieluummin pitkiä terapioita kuin lyhyitä, vaikka niiden tuloksellisuus on sama.

Ratkaisukeskeisellä lyhytterapialla voidaan hoitaa esim. masennusta, ahdistuneisuutta, fobioita, OCD, jännittäjiä, postraumaattista stressireaktiota, paniikkihäiriötä, syömishäiriöitä, alkoholismia, lasten käytösongelmia, nuorten ongelmia, vanhusten ongelmia, elämänkriisejä jne. Koska diagnooseja ei säikähdetä, on sillä autettu onnistuneesti jopa skitsofrenikoita. Terapia vaatii oikeastaan vain sen, että asiakas ei ole kovin harhainen – pitäisi pystyä normaaliin keskusteluun.

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa toimii samoilla periaatteilla myös valmennuksen puolella, eli coachingissa. Se sopii niin työuupumuksen käsittelyyn kuin uravalmennukseenkin, ja siihen perustuva Reteaming-menetelmä on suosittu työyhteisöjen kehittämisohjelma.

Omassa työssäni Dramaston valmentajana ja terapeuttina olen kehittänyt mm. ratkaisukeskeistä pariterapiaa ja toisaalta kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin valmennusta (jota haetaan eniten painonhallinnan hakusanalla). Eräänlaisiin luksuspalveluihin (sopii vaikka lahjaksi!) voidaan puolestaan lukea “unelmatyöskentely”, jossa pääsee hahmottelemaan elämäänsä uusia suuntia ja tavoitteita, vaikka ei kovin syvässä kriisissä olisikaan. Ratkaisukeskeisyys toimii loistavasti mielenterveyttä ylläpitävänä asenteena, ja siksi siitä on ollut mukavaa pitää myös kursseja esim. kansalaisopistoissa.

KUKA SITÄ PITÄÄ JA MISTÄ SITÄ SAA?

Ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa antavat tällä hetkellä lähinnä yksityiset terapeutit. Kuka tahansa voi varata itselleen ajan – mitään lähetteitä ei tarvita. Tilanne saattaa muuttua jo lähiaikoina niin, että lyhytterapian arvo vihdoin 40 vuoden taistelun jälkeen noteerataan, ja se mm. hyväksytään Kela-korvattavaksi. Se olisi monin tavoin upea juttu ja saatavuus alkaisi helpottua.

Toisaalta juuri nyt odotetaan kiinnostuneena, kuinka lyhytterapeutin pätevyys tullaan virallisesti määrittelemään. Useat yksityiset oppilaitokset Suomessa tarjoavat tätä 1 – 2 -vuotista täydennyskoulutusta tällä hetkellä, ja niiden taso vaihtelee. Olen itse valinnut Helsingin Lyhytterapiainstituutin koulutuksen, koska sitä valvoo kansainvälinen ulkopuolinen taho (IASTI), ja koska sen perustajat Ben Furman ja Tapani Ahola ovat kansainvälisesti arvostettuja kouluttajia, jotka ovat tuoneet tämän ratkaisukeskeisen menetelmän aikanaan Suomeen.

Ja mikä sitten on ratkaisukeskeisen lyhytterapeutin pohjakoulutus ennen hänen erikoistumistaan – sekin vaikuttaa. Voi olla, että Valvira tulee Kela-korvausta varten määrittämään pakolliseksi ”jonkun sote-alan koulutuksen”, joka tarkoittaa, että terapeuttisi voi olla lähtökohdiltaan esim. lähihoitaja. Oma taustani taas on mm. puheviestinnässä sekä kirjoittamisen yliopiston opettajana, joten menetelmäni ja lähestymistapani poikkeaa varmasti näistä sote-lähtöisistä toimijoista: pidän terapian keskeisenä elementtinä kielellistä ajattelua ja viestintää. Mikäli Kelassa ei tulla huomioimaan meitä sote-alan ulkopuolisia ihmissuhdetyön ammattilaisia, suuri osa lyhytterapeuteista toimii luultavasti jatkossakin Kela-korvausten ulkopuolella.

Summa summarum: Jos päätät hakeutua ratkaisukeskeiseen lyhytterapiaan, tutki useita vaihtoehtoja ja valitse mielestäsi sopivin ammattilainen. Tämä on sikäli helppoa, että etäyhteydetkin on nyt kuluneen vuoden aikana otettu haltuun myös terapiassa, ja vapaita aikoja lyhytterapeuteilta yleensä löytyy kohtuullisessa ajassa. Tämä sijoitus kannattaa esim. siinäkin tilanteessa, että jonotat pääsyä pidempään terapiaan – voi olla ettet edes tarvitse sitä.

8 Replies to “Ratkaisukeskeinen lyhytterapia – onko se siis ihan oikeaa terapiaa?”

  1. Tässä tekstissä oli oikeastaan kaikki, mitä tästä aiheesta voi sanoa. Kiitos 🙏Me lyhytterapeutit olemme ikään kuin näkymätön ammattiryhmä, jota ei tunnisteta eikä tunnusteta tässä yhteiskunnassa. Samaan aikaan ihmiset tarvitsevat mielenterveys ongelmiin yhä enemmän apua…

  2. Iso kiitos tosi hyvästä kirjoituksesta! Lähetin sen eräälle tamperelaiselle, mielenterveysasioita ajavalle poliitikolle. Jospa hän alkaisi edistää meidän lyhytterapeuttien asiaa. Onhan tämä tilanne ihan älytön: ihmiset kärvistelevät mielenterveysvaivoissaan ja samalla monella lyhytterapeutilla olisi tilaa uusille asiakkaille!

  3. En kokenut saavani apua. Puheenaiheet liikaa koronassa ja muissa asioissa
    Mistä en kokemut edes tarvetta puhua!

    1. Hei Tillin taalin! Kuulostaa siltä, että terapeuttisi ei nyt ole toiminut ihan ammattitaitoisesti. Voisit mielestäni lähettää hänelle tällaisen viestin: “Ratkaisukeskeisen lyhytterapian keskeisin periaate on osata kuunnella asiakasta ja käsitellä juuri sitä, mikä asiakkaalle on tärkeintä. Viimeksi tavatessamme en saanut puhua siitä, mistä olisin halunnut, joten pyydän hyvityksenä seuraavaa käyntiä maksutta.” Ikävää, että sait tällaisen huonon kokemuksen. Kiitos, että toit esiin myös negatiivisen kokemuksen – se kertoo siitä, että olet rohkea ja oikeudentajuinen ihminen.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *