Saako toivottaa onnellista uutta vuotta?

Vuonna 2018 vaihtoehtoisten älykköjen trendiksi nousi onnellisuuden haukkuminen. Syvällisimmissä kirjoitelmissa ja haastatteluissa oltiin lähellä niitä oivalluksia, joita onnellisuustutkijat ovat aika päivää sitten esittäneet. Some-keskustelujen edetessä onnellisuus-sanan merkitys kuitenkin kaventui ja vääristyi vääristymistään. Kielitieteilijää harmittaa: älkää tuhotko hyvää sanavarastoa!

Missä mentiin metsään? Kannanottojen tarkoitus oli oikeilla jäljillä: Ihmiset voivat pahoin tavoitellessaan jatkuvaa onnellisuuden tunnetta ja yhä suurempia elämyksiä. Mikään ei enää oikein tunnu miltään. Pahaa oloa ei kestetä hetkeäkään. Eniten kärsimystä lisää paradoksaalisesti se, että emme kestä lähimmäisen pahaa oloa, vaan pyrimme tyrmäämään sen tähän tapaan: Hei, piristy vähän! Eihän tuo nyt niin kamalaa ole. Ajattele positiivisesti.

Onnellisuus ei ole kärsimyksen kieltämistä. Se on kärsimyksen hyväksymistä. Se on kykyä tuntea surua ja vihaa silloin kun niihin on aihetta. Se on kykyä kuunnella ja myötäelää lähimmäisen suru tai viha, silloin kun ne ovat hänelle ajankohtaisia – antamatta ohjeita siitä, kuinka nämä tunteet voisi tukahduttaa. Se on pääosin luopumista pinnallisista korvikkeista, joilla oloaan pyrkii nopeasti helpottamaan, mutta jotka pidemmällä aikavälillä eivät onnellisuutta tunnu lisäävän. Selviytymiskeinojen valinta on henkilökohtainen – jos ne eivät vahingoita muita ihmisiä, niin arvostelun voi jättää ääneen lausumatta.

MITÄ ONNELLISUUS SINULLE TARKOITTAA?

Onnellisuustutkimuksien mukaan maailman onnellisimpia ihmisiä löytyy köyhistä maista, joissa olosuhteet voivat olla hyvinkin raadolliset. Onnellisuus on kykyä elää hetkessä ja ottaa ilo irti silloin, kun siihen pienintäkään aihetta ilmenee. Onnettomina tai tylsinä hetkinä se vaatii pysähtymistä, pohdiskelua, suhteellisuudentajua ja armollisuutta itseä kohtaan. Maailmassa on ihmisiä, jotka ovat päätyneet levittämään onnellisuutta esim. jakamalla halauksia tai kirjoittamalla onnellisuuden mahdollisuuksista selviydyttyään keskitysleiriltä. Älkää nyt hyvät kolumnistit alkako yhdistää onnellisuutta (taloudelliseen) menestykseen, trimmattuun ulkonäköön tai eriarvoisuuteen, jossa kaikilla ei siihen olisi mahdollisuutta.

Hassuin lukemani onnellisuuden mollaajan haastattelu meni jokseenkin näin: “Joo, mä olen niinku haistattanu pitkät tolle onnellisuudelle ja hypänny pois oravanpyörästä ja mua v…tuttaa kaikki naiivit positiiviset elämänohjeet. Jahas, no mitä itse suosittelisit ihmisille? Mä suosittelen sellaista, että ihan vaan hengittelee tuolla luonnossa ja kuuntelee lintujen laulua.” Öö… no tämähän olikin tuore ja omaperäinen näkökulma, ja kiva, ettei tämä ainakaan onnelliseksi sinua tee.

Onnellisuus-sanan tilalle jotkut ovat ikään kuin uutena asiana ehdottaneet sanaa “merkityksellisyys”. Eikö onnellisuus juuri muodostu elämän kokemisesta merkitykselliseksi – miksi sana pitäisi vaihtaa? Kognitiivisen käyttäytymisterapian uusin aalto korostaa, että olennaista on ymmärtää, millaisella omalla konkreettisella toiminnalla tätä merkityksellisyyttä voi lisätä. Toiminta vaatii tavoitteita, jotka perustuvat arvomaailmaasi: mikä sinulle on tärkeää? Tämän kysymyksen kanssa on moni hukassa – tai toiminta ei yhtään vastaa sitä, mitä pitäisi tärkeänä.

Onnellisuus on tunne. Tunteiden tuntemista voi opetella. Onnellisuus tarkoittaa eri asiaa kuin onni tai menestys, joissa aina on mukana myös tuuria ja monien mielestä roppakaupalla epäreiluutta. Onnellisuus voi olla riippumatonta sellaisista seikoista, joille todellakaan et mahda mitään – anna niiden joskus vain olla. Merkityksellisyyttä löydät sieltä, missä koet voivasi itse vaikuttaa asioiden tilaan, koet kyvykkyyttä ja koet olevasi muille ihmisille tärkeä. Ihan pienetkin asiat riittävät, jos vain huomaat ne. Aina on myös jotain, jonka voit omassa toiminnassasi valita toisin.

ONKO HENKILÖKOHTAISEN ONNELLISUUDEN TAVOITTELU ITSEKÄSTÄ?

Kel onni on, se onnen kätkeköön. Miksi? Jotta naapuri ei tulisi kateelliseksi? Millaisista asioista annat muiden ihmisten olla onnellisia? Miten sen saa näyttää? Kuinka reagoit? Nautitko enemmän toisten epäonnistumisista tai onnistumisten vähättelystä kuin onnellisuutta huokuvan ihmisen seurasta? Entä millaista onnellisuutta hyväksyisit itsellesi?

Terve ihminen pyrkii vähentämään sekä omaa että muiden ihmisten kärsimystä, kukin omilla keinoillaan. Onnellisuuden tuottaminen muille on mahdotonta, jos itsestään ei välitä tippaakaan. Tai jos on sitkeästi sitä mieltä, että kukaan maailmassa ei ole kohdannut sellaisia vaikeuksia, joiden kanssa itse kamppailee. Tietenkin myös silloin, jos ei kykene kohtaamaan mitään ikävää ollenkaan.

Onnellisuuden levittäminen vaatii ehdottomasti oman onnellisuutensa arvostamista ja tavoittelua. Onnellisuuden perusta on sekä mielenterveydestä että kehon jaksamisesta huolehtimista: Sopivasti unta, järkevää ravintoa, fyysistä aktiviteettia ja ulkoilua. Kommunikaatiota ja kosketusta. Sen jälkeen omista arvoista riippuen sitä, minkä kokee tärkeäksi, esim. ekologisuutta, esteettisyyttä, käsillä tekemistä, hoivaamista, vaikuttamista, tiedettä tai taidetta. Riittävästi ponnistelua ja jokunen siisti onnistumisen kokemus, niin kummasti jaksaa taas tykätä kaikista muistakin ja koko maailmasta kaikessa monimuotoisuudessaan.

ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2019!

Toivon itselleni onnellista uutta vuotta. Toivotan sitä perinteen mukaan vilpittömästi myös kaikkialle ympärilleni. Lisäksi toivotan sekä onnea että menestystä valitsemallanne tiellä. Onnea myös kadonneiden merkitysten löytämiseen ja uusiin valintoihin! Menestystä tavoitteiden saavuttamiseen!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *