Kaikki irti kaamoksesta

Haluaisitko näinä aikoina vain nukkua? Huomaatko erityisesti iltaa kohden hamuavasi leipää, pullaa tai pastaa tavanomaista enemmän tai nappaatko kaupasta helpommin mukaan makeita herkkuja? Vetäydytkö mieluummin sohvan nurkkaan kuin sovit tapaamisia vapaa-ajalle? Kuulut suomalaisten aikuisten enemmistöön. Meihin, jotka koemme itsessämme muutoksia vuodenaikojen vaihtelun mukaan. Jotain luontoyhteydestä ja kehotietoisuudesta on siis vielä tallella, onneksi.

Kaamoshäiriöiksi kutsuttujen muutosten taustalla on valon vähäisyys, joka vaikuttaa aivojen välittäjäaineisiin. Lievempi “kaamosrasitus” tai “kaamosväsymys” on yleistä; oireisiin helpotusta toivovat tutkimusten ja asiantuntijoiden havaintojen mukaan hieman useammin naiset kuin miehet. Runsaista kaamosoireista kärsii 2-3% väestöstä ja noin 1% saa kaamosmasennuksen diagnoosin.

Olon helpottamisessa ensimmäinen askel on hyväksyä vallitseva asiantila. Vain harvoille sopii itsensä ruoskiminen ja niskasta kiinni ottaminen: Hengästyttävä kuntoliikunta (30-60 min. 2-3 kertaa viikossa) lievittää oireita tehokkaasti, mutta jos et ole ennestään liikkujatyyppiä, ei välttämättä ole realistista asettaa tällaisia tavoitteita keskellä marraskuuta. Liikunnan tehonkin huomaa yleensä vasta noin kuukauden kuurin jälkeen. Rankimmasta päästä hoitoja ovat myös aamuinen kylmä suihku tai pulahdus hyiseen järveen – adrenaliinipiikki on taattu, mutta kukaan ei sinua siihen onneksi pakota.

Valon vähäisyyteen auttaa valon lisääminen, joten Käypähoito-ohjeet suosittelevat kirkasvalohoitoa. Luonnonvalon määrä ei kaamosaikana valitettavasti riitä ennen lumen tuloa korvaamaan valovajetta, vaikka viettäisit kaiken valoisan aikasi ulkona. Perusvalaistuksen lisääminen kotona ja työpaikoilla ei ole haitaksi, mutta parantavat luksimäärät löytyvät vain hoitoon suunnitelluista valoista. Jos ylimääräisen krääsän hankkiminen ei kiinnosta, voisiko laitteiden saamiseksi lisätä yhteiskäyttöä? Monissa kodeissa kirkasvalot ovat unohtuneet kaappeihin – toisaalta monet saavat tarvittavan avun jo yhdestä sarjahoidosta (30 min. aamuisin noin viikon ajan). Joko työpaikaltasi löytyy yhteinen kierrätettävä kirkasvalolamppu?

Toisilla meistä on tapana paeta näinä aikoina etelänlomalle, mutta yhä useampi tuntee hiilijalanjäljistään syyllisyyttä. Rahaakaan ei aina ole, saati mahdollisuutta irrottautua viikon vapaalle. Stressi pahentaa kaamosoireita, joten rentoutumiskeinoja kyllä tarvitaan – mistä niitä tähän hätään löytäisi? Nopeasti palkitsevat lohturuoka tai alkoholi tuovat seuraaviin päiviin kahta kauheamman olon – jotain muuta siis, kiitos. Se, mistä kukakin pitää, on yksilöllistä, joten kokeile omaa vaihtoehtoisten strategioiden listaa:

HARJOITUS: VAIHTOEHTOISET STRATEGIAT

  1. Kirjoita auki “unelmavisiosi”. Kirjoita siis esim. siitä, millainen sinulle olisi “täydellinen päivä” tai “täydellinen loma”. Älä anna minkään esteen häiritä tätä unelmointia – nyt kaikki on mahdollista! Jos et oikein innostu mistään, palaa lapsuuteen ja muistoihin: Mikä tekeminen lapsena oli mukavaa? Mikä kokemus oli hieno? Mikä siinä oli tärkeintä?
  2. Tarkastele kirjoitustasi ja ympyröi siitä keskeiseltä tuntuvat elementit. Jos unelmavisiossa on esim. bilematka Ibizalle, jäsennä itsellesi mikä siinä on tärkeintä: Valo ja lämpö? Irtiotto arjesta? Jokin ihmissuhteisiin liittyvä? Uiminen? Kaunis ja energinen olo? Enemmän kehon tuntemukset vai ajatusten tuulettuminen?
  3. Kehittele tärkeimpien elementtien pohjalta vaihtoehtoisia toteuttamismalleja tähän hetkeen, yksi elementti kerrallaan. Ibizasta haaveileva voi päätyä esim. kokeilemaan uimahallikäyntiä, hankkimaan sen tueksi kookokselta tuoksuvan aurinkoöljyn, laittautumaan nätiksi töihin ilman varsinaista syytä tai kehittämään parisuhteen virkistämiseksi jotain, mikä ei vaadi kokonaista viikkoa. Miten olisi lattaritanssitunti?

Tässä vaiheessa moni tuhahtelee ja kiukuttelee: “Mutku toi ei oo yhtään sama asia!” Ei tietenkään. Ideana on parantaa oloaan edes vähän. Olla avoin uusille mahdollisuuksille. Kyetä hoitamaan itseään pienillä jutuilla silloin tällöin, jotta elämä tuntuisi elämisen arvoiselta muulloinkin kuin lomalla tai auringossa. Toinen vaihtoehto on vain valittaa.

SAA MYÖS ANTAA PERIKSI

“Minulla on nyt suklaakausi. Se loppuu, kun lumet tulevat ja alan hiihtää. Näin se menee joka vuosi.” Mm. tällaisia viisauksia kuulen kurssilaisiltani. Kaamosrasituksesta parhaiten selviävät ihmiset tuntuvat ottavan vuodenaikojen tuomat käyttäytymisen muutokset itsessään rennosti vastaan. Psykologisen joustavuuden taitoon kuuluu hyväksyä, että ajat ja mielialat vaihtelevat.

Olen itse kokeillut tänä syksynä “kohti synkkyyttä” -menetelmää (nimi on oma keksintöni). Siihen kuuluu mm. viikoittaista helposti periksi antamista: kun tuntuu siltä, että en jaksa jotain, lopetan, jos ei ole ihan pakko jatkaa. Usein ei ole pakko. Vaikka aurinko jonain harvinaisena päivänä paistaisi, ei silloinkaan ole pakko mennä ulos tai edes avata verhoja. Sen sijaan olen mennyt mahdollisimman usein kaikista synkimpinä vapaapäivinä harmaaseen ja tihkusateiseen metsään. Lähtö on kammottavaa. Ympärillä kaikki on niljakasta ja kuollutta. Takaisin palaan kuitenkin aina voittajafiiliksissä: tämmöistä tämä nyt vaan on, ei sen kummempaa.

“Kohtuus kaikessa” on elämänohje, joka tuntuu toimivan vanhemmiten yhä paremmin. Erityisen tarkka olen vuorokausirytmistäni: aamulla ylös ja illalla rauhoittuminen. Univelkoja ei tutkimustiedonkaan mukaan voi korvata nukkumalla kerralla liian pitkään. Silti elämään pitäisi kuulua joskus aamuja, jolloin ei tarvitse herätä eikä tehdä aamurutiineja. Lapsetkin nauttivat näistä yöpaitapäivistä: Ai ihanko oikeasti ei tarvitse tehdä mitään? No eipä ei. Jee!

Ihmissuhteiden ylläpito helpottaa kaamosoireita, mutta ehkä juuri nyt on oikea aika pohdiskella, millaiset suhteet todella lisäävät voimia ja mitkä taas ovat energiasyöppöjä. Voit ihan hyvin päättää olla enemmän omissa oloissasi, jos siltä tuntuu. Asenne on tärkein: Tunnetko olosi yksinäiseksi vai viihdytkö nyt ainakin jonkun aikaa paremmin yksin? Trendikkääksi selitykseksi sopii, että hämärään vuodenaikaan sinulla on tapana harjoittaa tietoisuustaitojasi ja hiljentyä talven tuloon yhdessä luonnon kanssa.

Ja ne irtiotot sitten: Joskus tarvitaan konvehtirasia ja sisustusohjelmien putki. Joskus hyvää musiikkia kuulokkeisiin, päiväkirja ja kalsarikänni. Mitä harvemmin, sitä voimauttavampi vaikutus näillä intensiivisessioilla on, mutta nämäkin haluan pitää sallittuina mahdollisuuksina. Hyvällä omallatunnolla – ja taas jaksaa.

Faktojen lähteenä mm. tutkimusprofessori Timo Partosen ja ravitsemusterapeutti Anette Palssan kirjoitukset & terveyskirjasto.fi

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *